Rakentamista ohjaavat lait ja määräykset johtavat tulevaisuudessa yhä vahvemmin siihen suuntaan, että rakennuksista tulee energian kulutuskohteiden lisäksi myös energiantuottajia. Uudisrakennusta – ja miksei myös korjausrakennuskohdetta – voi pian verrata pieneen voimalaitokseen.

Tämä tietää energiantuotannon hajautumista, mikä vaatii monella taholla uudenlaista ajattelua. Suomalainen energiajärjestelmä on perinteisesti keskitetty suuriin yksiköihin, joten sähköverkko, mittalaitteet ja energiayhtiöiden liiketoimintamallit taipuvat hyvin kankeasti pieniin tuotantoyksiköihin. Sähköverkoille on uutta, että sama kohde tuottaa ja kuluttaa sähköä niin, että tuotanto voi ajankohdasta riippuen ylittää tai alittaa oman kulutuksen. Siinä missä höyryvoimalaitos tuottaa sähköä satojen tuhansien kilowattien teholla, isompikin rakennus pääsee todennäköisesti vain muutamiin kymmeniin vaivoin sataan kilowattiin.

Miten uusiutuvan energian tuotanto sopeutuu rakennettuun ympäristöön? Kysehän on aurinkopaneeleista ja -keräimistä sekä tuulivoimaloista, puulämmityksestä ja biokaasusta. Kyseeseen voi tulla rakennuksiin integroidut erittäin pienet laitteet, kuten aurinkopaneelit ja tuulimyllyt, pellettikattilat tai polttokennot.

ECO₂-hanke on tehnyt pientuulivoimaselvitystä, jonka tavoitteena oli tehdä tuulivoiman hyödyntäminen pienessä mittakaavassa helpommaksi tamperelaisille. Selvitys päätettiin kohdistaa Vuorekseen, johon on tehty tuulimallinnusta ja –mittauksia. Tamperelaisten käyttöön on myös kirjoitettu pientuulivoimaopas, joka julkaistaan tänä syksynä. Tarpeeksi suuri tuulennopeus on ehdottoman tärkeää pientuulivoiman hyödyntämisessä. Suomi ei ole kuitenkaan niin tuuleton kuin usein luullaan. Soveltuvia paikkoja kuitenkin löytyy myös Vuoreksesta ja talvella tuulee enemmän kuin kesällä.

Todellinen haaste on tuulimyllyjen sijoittaminen siten, että ne sopivat ympäristöönsä keskellä kaupunkia. Tuuligeneraattorin ympärillä pitäisi olla mahdollisimman aukeata tai sitten se pitää nostaa hyvin korkealle. Aurinkoenergiaan liittyvässä työssä on käynyt ilmeiseksi, että haasteena ovat talojen ja puiden luomat varjot, jotka vähentävät paneeleiden ja keräimien tuottoa. Molemmissa tapauksissa kaupunkiympäristön viihtyvyyden yhteensovittaminen energiantuotannon kanssa on tarkkaa työtä.

Uusiutuva energiakin pitää ottaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan kaupunkisuunnitteluun.  Hyvällä suunnittelulla se voidaan integroida rakennuksiin ja kaavoihin niin, että siitä tulee luonteva osa ympäristöään. Pientuulivoimala 30 metrin korkeudessa jokaisen omakotitalon pihalla voi olla joillekin kauhistus. Silti Tampereen paraatipaikalla, Särkänniemen kärjessä, Rantaväylän varrella järvimaisemassa on nyt pientuulivoimala, josta ei ainakaan vielä ole kuulunut valituksia. Eri energialähteiden alueellisista potentiaaleista pitää ottaa selvää jo kaavan suunnitteluvaiheessa, jottei vähähiilisen teknologian käyttöä tulevaisuudessa tehdä mahdottomaksi.

Tänään suunniteltavat rakennukset ja asuinalueet ovat oletettavasti paikallaan kymmeniä ja satojakin vuosia. Uusiutuvan energiantuotannon kannattavuus paranee nopeaa tahtia ja erityisesti aurinkosähkö voi nykykehityksellä olla tavanomaista tekniikkaa 10-20 vuoden sisällä.