Talouselämä-lehti otsikoi 10.2. raflaavasti: Remonttien tuoma valtava energiansäästö paljastui urbaaniksi legendaksi
Kyse oli Tampereen teknillisen yliopiston tutkijoiden tekemästä selvityksestä, jossa arvioitiin korjausrakentamisen todennäköistä energiansäästövaikutusta vuoteen 2050 mennessä. Tuloksen mukaan vuosittain saataisiin vain 0,5 % säästö lämmityskustannuksista, eli 40 vuodessa 20 %. Se on selvästi vähemmän kuin uudisrakentamisella saatavissa oleva säästö.
Julkaisu kannattaa lukea ihan itse, sillä uutisointi antaa väärän kuvan tutkimuksesta.
Ensinnäkin tutkijat – Juhani Heljo, Jaakko Vihola ja kumppanit - ovat rajanneet kiinteistönhoidolla, erilaisilla säätötoimilla sekä kodinkoneiden ja laitteiden uusimisella saatavan energiansäästön tarkastelun ulkopuolelle. Kun samat tekijät tekivät ECO2:n toimeksiannosta selvityksen Tampereen asuinrakennuskannan energiansäästöpotentiaalista, he arvioivat, että peruskorjauksiin liitettävillä energiakorjauksilla voidaan saada vain 6 % säästö lämmityskuluissa vuoteen 2020 mennessä.
Mutta jos lisäksi edistetään lämmitystapamuutoksia (esim. lämpöpumput), säätötoimenpiteitä (esim patteriverkoston perussäätö ja ilmanvaihdon säädöt), asumisen energiansäästötoimia (esim. huonelämpötilan laskeminen asteella) ja energiatehokkaiden kodinkoneiden ja laitteiden hankintaa (esim. LED-lamput), voidaan päästä 20 % energiansäästöön jo vuoteen 2020 mennessä.
Tämä tietysti edellyttää aktiivisia toimenpiteitä niin valtiolta, kunnilta, yrityksiltä kuin asuntoyhtiöiltä ja asukkailta. Tarvitaan porkkanoita. Esimerkiksi asuntojen energiakorjausavustukset ovat olleet erinomainen energiaremonttien vauhdittaja. Niitä ei pitäisi missään nimessä pienentää, kuten tänä vuonna valtio tekee. Tarvitaan myös keppiä. Olisi pikaisesti tehtävä EU:n energiatehokkuusdirektiivin edellyttämä säädös energiatehokkuustoimista kaikessa korjausrakentamisessa. Nyt liian usein säästetään peruskorjauksissa energiatehokkuudesta, vaikka pieni lisäinvestointi maksaisi itsensä takaisin moneen kertaa rakennuksen elinkaaren aikana.
Tästä muuten Juhani Heljon ja kumppaneiden julkaisussa on hyviä esimerkkejä. Samojen tekijöiden raportti Tampereen asuinrakennusten energiansäästömahdollisuuksista löytyy ECO2:n sivuilta.
Kirjoittaja: Pauli Välimäki.
